Syyssateessa

Meitä ei ole tehty sokerista joten sunnuntaiaamuna lähdettiin Pyryn kanssa lenkille sateen saattelemana. Kaupunki oli todella hiljainen johtuen tietenkin sateen lisäksi myös kellonajasta vaikkei se ollut kuin kymmenen jälkeen, mutta kotkalaiset tietävät ettei keskustassa siihen aikaan tai ylipäänsä sunnuntaina ole mitään väentungosta. Käytiin Kotkan Kuusisessa ihailemassa merenkäyntiä. Tuuli oli suhteellisen kova ja aallot oli mahtavia kattella. Taitaa olla mun yksi tapa rentoutua.

Tiedättehän sen tunteen kun edessä on takka, nuotio tai mikä tahansa tulipesäke niin siinä hetkessä rentoutuu ja mitään ei tarvitse sanoa tai tehdä. Sitä vaan jää kattelemaan. Aivan sama kuin istuisit meren rannalla, laiturin päässä kattelemass merelle oli tyyni ja myrskyisämpi sää. Siinä voi olla omissa mietteissään vaikka ikuisuuden. 

Vaikka tuo meidän Pyry rakastaakin tuulta ja tuiskua niin ei se paljon paikallaan jaksa olla vaan jatkettiin matkaa kohti kotia sopivasti kun sade oli lakannut.

Ulkoilun lisäksi tuleva viikkoni koostuu keskeneräisten asioiden loppuun saattamisessa ja mielessä pyörivien asioiden tuottamisessa. Saadaan pää tyhjäksi, jotta uuden luominen on mahdollista. Siis oikein hyvää viikon alkua ja intoa ulkoiluun sateisista päivistä huolimatta!