Alkuviikko oli pahin. Tulin Kotkasta sunnuntaina mökiltä tyhjään asuntoon ilman koiraa ja miestä siinä yhdentoista jälkeen illalla. Rappukäytävässä jo tuntui todella tukalalta. Kämpälle (koti on jo Kotkassa) mentäessä kaikki patterit hohkasi täysillä ja jälleen kun kokeilin vääntää termostaatista niin se hajos käsiin. Pari päivää meni siis huonoilla yöunilla kuumuuden takia ja koitin ulkoilla niin paljon kuin mahdollista, koska kotona oli mahdotonta olla eikä siellä mikään oottanutkaan.
Viime yö oli tällä viikolla ainut yhtä putkea nukuttu yö meidän ilmatyynyaluksella. Mahtoikohan työpaikan kevätjuhlat olla osallisena asiaan? Sen jälkeen on ollu kyllä mahtava olo! Juhlat meni hienosti ja tänään näin armaat pitkäaikaiset ystävät niin ei oo tyhjässä kämpässä tarvinnu majailla. Aurinko on paistanut koko viikon ja sain käristettyä ihonki jo kivasti (alkaa olla perinne). Huomenna ei muuta kuin kämpän looppusiivousta ja miehen odottamista saapuvaksi.
Viikonloppuna juhlitaan. Lauantaina pääsen todistamaan kun mies saa todistuksensa neljä vuotta opiskelleena! Nämä hetket on niitä joiden takia ollaan tehty hommia ja joista ollaan haaveiltu: valmistuminen, muutto omaan kotiin ja muutto takaisin kotikaupunkiin. Unelmia sen kun vaan toteutuu, mutta ei ne siihen lopu. Uusia haasteita kohti!
Huomista odotellessa, ei täällä oo muuta kuin musiikkia!
