Ikävä

Mun muruset oli yön täällä, mutta miehen työt vei vielä viikoksi kohti Kotkaa. Samoin Pyry meni vielä miehen matkaan, jotta ens viikonloppuna mökille lähtö olis sujujampaa. "Vaihtokauppana" sain kahvinkeittimen ja digiboxin, mikä hieman lieventää ikävää kun on katteltavaa ja lämmikettä! Miten sitä yhdessäoloa kaipaakaan niin paljon!

Tekemistä sain kuitenkin sen puolesta. Mies toi ensimmäisen muuttokuorman ja järjesteltävää riittää koko viikoksi. Ei kuitenkaan tänään! Tänään pitää vähän rentoutua! Ens viikolla lataan vauhtia heti aamusta kahvinkeittimen avulla.

Toiminnantäyteistä viikon alkua!

(S)hopping

Shame on me! Mie kävin tänään vähä kaupoilla! Kulutin pitkästä aikaa melkosen summan, iso summa se on ainakin mulle, rahaa vaatteisiin. Ihaniin sellasiin. Pitkästä aikaa oon täysin tyytyväinen ostoksiin ja löysin vielä vaateliikkeen, jonka vakioasiakas tuun olemaan jatkossa. Siellä oikein tuns ittensä kotosaksi, niin paljon  mun rakastamaa värimaailmaa ja kuosia siel oli. Millon omatunto (lompakon tilavuus ja pihiys) antais mennä sinne uudestaan??? Love it!

Täältä tullaan ja vauhdilla!!!

Kyllä liikkuminen on mahtavaa! Niin, että tulee muutama kirosana juostessa portaita pitkin ylös! Mie en oo missään huippukunnossa, mutta sinne päin pyritään. Pitää vaan nyt löytää liikunnasta "se jokin". Viime viikolla ja tällä viikolla on lenkit ollu kyl mukavia ja varsinkin se olo lenkin jälkeen kun tietää miten paljon sai itsestään irti. Ja ylipäänsä se, että saa itsensä irti sohvan perukoilta! Pidän siitä, että lenkillä on ne muutamat portaat jotka juoksen tai vähintaan kävelen reippaasti naama irvessä ylös. Toinen asia mikä innostaa lenkille on luonto. Pääsee vähäks aikaa irrottelemaan ihmisvilinän keskeltä ja unohtamaan arjen ja panostamaan vain ja ainoastaan itseensä. Vaikkei seura ikinä oo pahitteeksi, en mie sillä. Näinä kolmena viikkona on vaan ollu mahdollisuus lähteä esimerkiksi ilman koiraa, jolla on omat juttunsa ja kiinnostuksen kohteensa lenkillä. Aikomuksena kyllä ois loihtia siitä vielä oiva lenkkikaveri! Siinähän sais kaks kärpästä yhellä iskulla!

Liikunnan iloa!

Pyynikin portaisiin kenties?

Kesällä opittua

Ihana pikkuruinen hengenpelastaja

Vihdoinkin! Vihdoinkin sain miehen innostumaan uimisesta. Mun pieni arkajalka innostu oikein toden teolla kuin pikkupoika. Mökillä se sukelteli teräviä kiviä pohjasta ja polski niin kuin ei ois ennen merta nähny! Seurana tietenkin meidän karvapallouimamaisteri nimeltä Pyry! Ehkä ens vuonna voitais uida pidempiäkin matkoja?

Iloa pienestä

Skräppäystä taas Tampereelta käsin Marikan kanssa. Tämä sivu sai alkunsa Marikalta saaduista tarvikkeista, joista teimme omat versiomme ja Marikan versio samoista tarvikkeista (kukat, niitit, pala raidallista paperia, paperiliitin ja pinkki tarranauha) tulee näkymään Marikan blogissa piakkoin.

Oma sivuni tulee tarpeeseen: paperiliittimellä kiinnitetyn palan toiselta puolelta löytyy niitä pieniä asioita, jotka saavat minut hyvälle tuulelle. Siihen ei paljon tarvita, mutta niitä asioita on hyvä välillä muistella.

Edellisen päivän aikana sain alkuun myös kaksi muuta sivua, joista puuttuu vielä pari juttua, joten niiden kimppuun seuraavaksi!

Ykinseläjän arki

Niin se kolme viikkoa lähti käyntiin yksin asuen. Alku on aina tosi hankalaa ku tuntuu et jotain pitäis olla koko ajan tekemässä kuten koiraa olla käyttämässä ja sit on sellanen tunne ku jotain puuttuis...niinku kyl ilmiselvästi puuttuukin koira ja mies, mutta silti. Yksin asuessa ruokailu on myös jotenki hankalaa ku on tottunu tekemään useammalle ruokaa niin mitä mie ittelleni oikein teen mistä ei tuu niin isoa satsia et se kerkee mennä pilalle. Eilen se jäi mietintäasteelle, mutta tänään sain tehtyä itelleni yhden annoksen ruokaa! Puolet tosin valmisruokaa, mutta tämä on silti editysaskel:

Tadaa!

Kalapihvejä, riisiä, raejuustoa ja salaattia pellavansiementen kanssa. Ainakin oli hyvää ja erityisen terveellistä. Huomenna sama satsi ja torstaina sit töitten jälkeen kaupugille syömään ni ei tarvii sitä sen enempää ajatella. Ihanat Tampereen kahvilat!

Muutto ja uuteen työpaikkaan

Elämäni ensimmäinen puhelinhaastattelu ja sillä irtosi työpaikka yhdeksi lukuvuodeksi päiväkotiin. Muutto takas Tampereelle tulikin yllättäen eli mökkiviikonlopun jälkeen suuntaan junalla järkyttävän tavaramäärän kanssa Tamperetta. Iha hiano... Joudun vaan olemaan 3 viikkoa erossa mun murusista mikä tuntuu todella pitkältä ajalta nyt varsinkin kun on tottunu taas siihen et jotain elämää on kotona koko ajan niin voipi olla et musiikki soi entistä ahkerammin kotona.

Tähän hätään löysin yhden ihanan artistinkin, joka tulee olemaan Tampereella kovassa kuuntelussa: Sade (itse tunnistin ensin kappaleesta Smooth operator, mutta on paaaljon muistakin kappaleista tuttu)

Cherish The Day

King Of Sorrow

Myönnän, ettei ehkä niin piristävää kuin sais nyt olla, mutta tän naisen ääni on niin rauhoittava

Keane - Somewhere Only We Know

Miksi kuvaan Pyryä niin paljon?

No kun se on vaan niin lutunen, pehmonen ja syötävän söpö!

Pihkassa

Katoin et missä meiän poika on tällä kertaa kieriny ky kyljessä oli iso ruskea kohta.... Hyiiiii! No siinä piti sitte tarkemmin katsoa ja jo kaukaa haistoin, että pihkaahan se! Mikä on koiran trimmaajan painajainen: pihka! Ei kai siinä auta muu ku ruveta tänään saksimaan turkkia jälleen lyhyeksi... Tämä tulos mettässä vapaana juoksemisesta

Inspis 171: Taitellen

Oon nyt oikein tyytyväinen tähän sivuun. Vähemmän kirjoitusta, enemmän asiaa-tyylillä ja yksinkertaisilla koristuksilla. Rakastan meiän laivakoiria!

Otankin tästä saman tien suunnan kohti tätä venettä ja saaristoa.

Rentouttavaa viikonloppua!

Pyryn trimmauksen jälkitila