Onni onnettomuudessa

Otsion lausahdus sai uuden merkityksen tai oikeastaan se konkretisoitui. Olin kolarissa reilu viikko sitten, jossa kylkeeni ajettiin 40km/h. Repsikan puoli painui sisään ja automme painui suorinta tietä romuttamolle. En ole kovin uskonnollinen ihminen, mutta ystäväni mainitessa "sinulla oli koo enkelikuoro matkassa" en voisi kauheasti väitellä vastaan. Sain kaksi mustelmaa, joista isompi oikeassa sääressä. Kylkeen ajaneelle ei käynyt mitään eikä meillä ollut muita kyydissä. Vauriot olivat siis lähes pelkästään materiaalisia! Olen tapauksesta hokenut viikon aikana vain "uskomatonta". mitä muuta siitä voi sanoa. Olen yksi maailman onnekkaimmista ihmisistä! Ja kaikki ihanat ihmiset meidän ympärillä! Jos on joskus mahdollisuus auttaa samanlaisen tilanteen läpikäyneitä ihmisiä niin en epäile hetkeäkään, kerrompa nyt edes sen, ettei voi liikenteessä olla yhtään tarkkaamaton puhelimien saatikka matkustajien kanssa höpötellessä.

Rauhallista matkaa kaikille kortillisille!

Hyvillä mielin unten maille

Pyryn kanssa iltalenkiltä tulleena ja jumpan vetäneenä voin sanoa, ettei vois paremmin asiat olla. Sporttisempi elämä sai hyvän alun viime viikolla ja sitä vaan jatketaan. Työpäivän viimeisillä minuuteilla tuntui, ettei millään jaksaisi lähteä enää ulos pimeään, mutta niin vain sain motivoitua taas itseni. Pyry oli kuitenkin käytettävä.

Apuna mulla on mieletön tsemppari Tampereella sekä tietysti armas mieheni, ja muutenkin kevät on mielettömän hyvää aikaa kun on mahdotonta unohtaa liikuntaa ja oikeaa ruokavaliota kun asiaa lähes megafonin voimakkuudella tungetaan korvasta sisään joka paikassa. Niin teen kyllä minäkin muille. Pahoittelen jos välillä jopa yliaktiivisuuden puolelle menevä energisyys ärsyttää, mutta minä nautin tästä.

Suunnitelmia alkuvuosi täynnä, joten mieliala korkealla ja meno päällä. Inspiroiko yhtään?

Terveydelle!

Uusi vuosi lähti käyntiin turhan tavaran hävittämisellä kirpputorilla. Tavoitteitakin on asetettu ja nämä on sellaisia tavoitteita, jotka antavat enemmän kuin ottavat eli terveydestä huolta pitäminen.

Aloitettiin miehen kanssa vaatimattomasti tipattomalla ja herkuttomalla kuukaudella. Joka on jo viime vuonna toteutettu eikä kovin paljon vaatinut henkisesti kun sen päätöksen kerran teki. Työkavereille joutuu kahvituntisin selittelemään ehkä enemmän vai riittääkö jos kerran sanon: "En ota sitä pullaa ja PISTE!" 

Tipaton ja herkuton kuukausi on mielettömän hyvä startti kesän häitä varten. Siihen lisätään vain entistä reippaammat lenkit Pyryn kanssa sekä lihaskunto ja venyttelyt niin alan taas olla kunnossa. Hauskuutta tuo erilaiset lajit, joita pitää kokeilla kuten seinäkiipeily ja laskettelu tai joita ei ole tullut harrastettua aikoihin kuten uinti uimahallissa. Lisää uusia lajeja kokeiltavaksi? Parkour? Pyöräteiden sulaessa jätän auton pihalle ja lähden töihin pyörällä. 

Tässä kohtaa käyn vielä hieman taistelua siitä, kuinka mieluummin katselisin elokuvia tai keksisin muuta tekemistä sisällä, mutta koska tiedän jo miten paljon parempi ja virkeämpi olo tulee kun valitsen liikkumisen istumisen sijaan, niin uskon sataprosenttisesti tai oikeastaan 99-prosenttisesti onnistuvani muutoksissa.

Motivaattorina on parhaimpia ja odotetuimpia asioita mun elämässä: tulevat häät ja siitä lähtevä elämänvaihe, mikä tuskin on kenellekään yllätys. Jääköön kuitenkin vielä mainitsematta...

Liikunnan iloa! Otetaan vesilasilliset terveydelle!