Mennään ulos katsomaan kun puut kasvaa

Tässä neljän viikon sisään on tainnu kulua sellanen 1,5 pulloa pyykinpesuainetta! Mökiltä tulleita lakanoita, verhoja, liinoja, juhannuksen jälkeinen pyykkirumba yms. Minusta on kuoriutunu oikein pyykkimuija. Alkaa tässä melkein kädet kovettua kaikesta raadannasta. Ei sillä kuitenkaan niin väliä kunhan jotain hommaa on. 

Kuukauden vapaana elon jälkeen on ilmennyt hyvinkin pitkälti, että minusta ei oo tähän. Mulla pitää olla jokin parempi funktio kuin pyykätä päivät pitkät kotona. Elokuussa alkavan uuden työpaikan odotusta ilmassa siis! Oonko tässä suhteessa hieman outo?

En mie kuitenkaan sen enempää inise kun on ylimääräistä aikaa. Osaan mie nauttiakin siitä. Käytiin Pyryn kanssa yli tunnin lenkillä! En mie ois niin pitkää lenkkiä näin lämpimällä säällä tehny ellei Pyry ois puolessa välissä matkaa päässyt uimaan. Mikä ihana tunne kun Pyry nauttii uimisesta niin paljon! Meillä on vesipullo kyllä olemassa (koirille tarkoitettu, jossa juoma-astia lisänä) ja usein se on myös mukana vaikka huono se on siitä juomaan. Se on lähinnä pidemmille matkoille, jossa ei muuta helpotusta ole.

Sain miehen työpäivän jälkeen rentoutumaan minigolfin pariin Santalahteen. Pakko päästä ihmisten ilmoille pyykkirumban jälkeen. Kaiken lisäksi VOITIN! "Minigolf on ihan hauskaa niin kauan kuin oon voitolla." Otan hiukan liian vakavasti monia asioita, mutta ois se varmasti hauskaa ollu ilman voittoakin. 

Täydellisesti istuva takki Vero Modasta tulee esiintymään useamminkin 

Kesäpäivän päätteeksi vielä tortilloja, iltalenkille Pyryn kanssa satamaan sekä mansikoita ja kermavaahtoa lempisarjojen parissa!

Yksi tapa viettää LÄMMIN kesäpäivä, jotka tuntuu olevan melko harvassa tänä kesänä. Huomenna katsellaan taas lisää kun puut kasvaa!

Lykke Li - I Follow Rivers (Director: Tarik Saleh)

Katse eteenpäin

Joka vuotinen näöntarkastus: -0.25 siirtyi näin ollen vasemmasta silmästä oikeaan. Kyllä se aina vaan jännittää missä kunnossa silmät on kun tänä kesänäkin ne on ruvennu kutiamaan. Ei oo todettu allergioita, mut kovasti tekis mieli jollain oikein karkealla raapia silmiä. Rasittavaa! Sitten kun joku roska tulee piilolinssien väliin niin pitäis aina olla se peili mukana ja käydä sorkkimaan sitä silmää kun tuntuu siltä kun siel ois vähintään se lasinsiru. Pitää myös muistaa puhdistaa kuukausittaiset piilolinssit säännöllisin väliajoin ja pitää vaihtaa ne lasitkin välillä päähän, ettei silmät rasitu. Kantaa laseja laukussa jos sattumalta jotain käy niin, että joutuu piilolinssit ottamaan pois. Onhan tämä nyt rasittavaa.

Muistan aina silti: Helpotus ja huokaus sekä onni, että näkö on kuitenkin vielä tallella, vaikkakin välillisesti erinäisten esineiden kautta.

Ankkurit laskettu

Ollaan ankkuroiduttu nyt Kotkaan neljän vuoden Tampereella elon jälkeen. Kesäkin on jo lähes puolessa välissä. Juhannuskin meni aivan mielettömän nopeasti ohi mahtavassa seurassa ja mitä parhaimmassa paikassa.

Aina voi toivoa, mut en ajatellu kuinka asiat voi mennä näin hyvin. Opiskelut ohi kunnialla, mies ansaitsi koulun päätteeksi vielä stipendin. Asunto on nyt kodilta ja joka keväiset ja syksyiset muutot 4 vuoden aikana Tampere-Kotka välillä ohi. Miehellä on työpaikka alla ja itse allekirjoitan työsopimuksen ensi kuussa ja työpaikkana aivan tuore päiväkoti.

"On sitä jo odotettu!" Oon kuullu ton lauseen nyt todella monen suusta kun paljastettiin hääpäivä. Ensi vuonna vietetään siis häät pienessä metsäkapelissa. Jostain oon kuullu, että ollaan sellanen pari kuin ennen vanhaan. Pidän siitä ajatuksesta. Oon oppinu arvostamaan kaikkea mitä oon saavuttanu ja mitä ollaan yhdessä saavutettu. Oon mielettömän ylpeä meistä ja me halutaan näyttää se kaikille! En muista oonko jo maininnu mitä kaveri kerran sanoi: "Hyville käy hyvin!" 

Remontin keskellä

Oon nyt toukokuun eläny yhtä viikkoa lukuunottamatta kerrostaloremontin keskellä. Joka päivä se alkaa aamuseitsemältä ja tänään työmiehet viihtyy vielä näin yhdeksän aikaan illalla asentamassa ilmeisesti naapuritaloon ikkunoita taikka ne on seinän kimpussa. Olispa niillä radiokanavana vaikka Rock, mutta ei. Pitää mennä vääntämään oikea kanava.

Alkuviikko oli pahin. Tulin Kotkasta sunnuntaina mökiltä tyhjään asuntoon ilman koiraa ja miestä siinä yhdentoista jälkeen illalla. Rappukäytävässä jo tuntui todella tukalalta. Kämpälle (koti on jo Kotkassa) mentäessä kaikki patterit hohkasi täysillä ja jälleen kun kokeilin vääntää termostaatista niin se hajos käsiin. Pari päivää meni siis huonoilla yöunilla kuumuuden takia ja koitin ulkoilla niin paljon kuin mahdollista, koska kotona oli mahdotonta olla eikä siellä mikään oottanutkaan.

Viime yö oli tällä viikolla ainut yhtä putkea nukuttu yö meidän ilmatyynyaluksella. Mahtoikohan työpaikan kevätjuhlat olla osallisena asiaan? Sen jälkeen on ollu kyllä mahtava olo! Juhlat meni hienosti ja tänään näin armaat pitkäaikaiset ystävät niin ei oo tyhjässä kämpässä tarvinnu majailla. Aurinko on paistanut koko viikon ja sain käristettyä ihonki jo kivasti (alkaa olla perinne). Huomenna ei muuta kuin kämpän looppusiivousta ja miehen odottamista saapuvaksi.

Viikonloppuna juhlitaan. Lauantaina pääsen todistamaan kun mies saa todistuksensa neljä vuotta opiskelleena! Nämä hetket on niitä joiden takia ollaan tehty hommia ja joista ollaan haaveiltu: valmistuminen, muutto omaan kotiin ja muutto takaisin kotikaupunkiin. Unelmia sen kun vaan toteutuu, mutta ei ne siihen lopu. Uusia haasteita kohti!

Huomista odotellessa, ei täällä oo muuta kuin musiikkia!

Gotye - Somebody That I Used To Know (feat. Kimbra) - official video

Voice of Finland

Muutto mielessä. Suomen ns. parhaimmasta kaupungista eli Tampereelta ajatukset lähtee jo kohti Kotkaa. Tässä Juho Räisäseltä cover Juha Vainion kappaleesta eli menneiden ajan tunnelmia Kotkan satamasta. En mie nyt sinänsä seurannu Voice of Finalndia, mutta Juhon putoaminen oli pettymys. Ei vain kotkailaisuuden takia vaan äänen. Kuunnelkaa nyt!