Teoriaa ja käytäntöä

Ajatuksia viikon alkuun:

"Teoriassa kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi. Käytännössä kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi. Teoria ja käytäntö yhdessä on sitä, että mikään ei toimi ja kukaan tiedä miksi."

Kyllä on pää pyörällä.

No mutta, tammikuu meni ohi nopeammin kuin osasi odottaa. Niin kuin jokainen päivä, viikko ja kuukausi. Näin kun jälkeenpäin ajattelee. Apuuva! Kuulostan ihan meiän mammalta. Taas.

No oli mulla muutakin asiaa. Pään pyörälle pistävää viikon alkua lukuunottamatta, mulla on todella hyvä olo. Herkuton tammikuu toi toivottuja tuloksia ja olen saanut pois 1,5kg vain kieltäytymällä turhista sokereista. Hyvä minä ja tahdonvoima!

Helmikuun haasteena on sitten kartuttaa kunto kohdalleen, koska parin muuttuvan tekijän vuoksi (lue edellinen teksti) se jäi tammikuussa liian vähälle huomiolle. Siispä Pyryn kanssa lenkille ja jumpat päälle niin energia rupaa virtaamaan entistä paremmin. Aika antaa tilaa tälle mun kukkaislapsi-olemukselle. Kevään tulo pistää sekaisin, mutta en varmasti ole ainut?

Seuraavaan kertaan ja toivottavasti selkeämmillä ajatuksilla! Mukavaa viikon alkua!

Onni onnettomuudessa

Otsion lausahdus sai uuden merkityksen tai oikeastaan se konkretisoitui. Olin kolarissa reilu viikko sitten, jossa kylkeeni ajettiin 40km/h. Repsikan puoli painui sisään ja automme painui suorinta tietä romuttamolle. En ole kovin uskonnollinen ihminen, mutta ystäväni mainitessa "sinulla oli koo enkelikuoro matkassa" en voisi kauheasti väitellä vastaan. Sain kaksi mustelmaa, joista isompi oikeassa sääressä. Kylkeen ajaneelle ei käynyt mitään eikä meillä ollut muita kyydissä. Vauriot olivat siis lähes pelkästään materiaalisia! Olen tapauksesta hokenut viikon aikana vain "uskomatonta". mitä muuta siitä voi sanoa. Olen yksi maailman onnekkaimmista ihmisistä! Ja kaikki ihanat ihmiset meidän ympärillä! Jos on joskus mahdollisuus auttaa samanlaisen tilanteen läpikäyneitä ihmisiä niin en epäile hetkeäkään, kerrompa nyt edes sen, ettei voi liikenteessä olla yhtään tarkkaamaton puhelimien saatikka matkustajien kanssa höpötellessä.

Rauhallista matkaa kaikille kortillisille!

Hyvillä mielin unten maille

Pyryn kanssa iltalenkiltä tulleena ja jumpan vetäneenä voin sanoa, ettei vois paremmin asiat olla. Sporttisempi elämä sai hyvän alun viime viikolla ja sitä vaan jatketaan. Työpäivän viimeisillä minuuteilla tuntui, ettei millään jaksaisi lähteä enää ulos pimeään, mutta niin vain sain motivoitua taas itseni. Pyry oli kuitenkin käytettävä.

Apuna mulla on mieletön tsemppari Tampereella sekä tietysti armas mieheni, ja muutenkin kevät on mielettömän hyvää aikaa kun on mahdotonta unohtaa liikuntaa ja oikeaa ruokavaliota kun asiaa lähes megafonin voimakkuudella tungetaan korvasta sisään joka paikassa. Niin teen kyllä minäkin muille. Pahoittelen jos välillä jopa yliaktiivisuuden puolelle menevä energisyys ärsyttää, mutta minä nautin tästä.

Suunnitelmia alkuvuosi täynnä, joten mieliala korkealla ja meno päällä. Inspiroiko yhtään?

Terveydelle!

Uusi vuosi lähti käyntiin turhan tavaran hävittämisellä kirpputorilla. Tavoitteitakin on asetettu ja nämä on sellaisia tavoitteita, jotka antavat enemmän kuin ottavat eli terveydestä huolta pitäminen.

Aloitettiin miehen kanssa vaatimattomasti tipattomalla ja herkuttomalla kuukaudella. Joka on jo viime vuonna toteutettu eikä kovin paljon vaatinut henkisesti kun sen päätöksen kerran teki. Työkavereille joutuu kahvituntisin selittelemään ehkä enemmän vai riittääkö jos kerran sanon: "En ota sitä pullaa ja PISTE!" 

Tipaton ja herkuton kuukausi on mielettömän hyvä startti kesän häitä varten. Siihen lisätään vain entistä reippaammat lenkit Pyryn kanssa sekä lihaskunto ja venyttelyt niin alan taas olla kunnossa. Hauskuutta tuo erilaiset lajit, joita pitää kokeilla kuten seinäkiipeily ja laskettelu tai joita ei ole tullut harrastettua aikoihin kuten uinti uimahallissa. Lisää uusia lajeja kokeiltavaksi? Parkour? Pyöräteiden sulaessa jätän auton pihalle ja lähden töihin pyörällä. 

Tässä kohtaa käyn vielä hieman taistelua siitä, kuinka mieluummin katselisin elokuvia tai keksisin muuta tekemistä sisällä, mutta koska tiedän jo miten paljon parempi ja virkeämpi olo tulee kun valitsen liikkumisen istumisen sijaan, niin uskon sataprosenttisesti tai oikeastaan 99-prosenttisesti onnistuvani muutoksissa.

Motivaattorina on parhaimpia ja odotetuimpia asioita mun elämässä: tulevat häät ja siitä lähtevä elämänvaihe, mikä tuskin on kenellekään yllätys. Jääköön kuitenkin vielä mainitsematta...

Liikunnan iloa! Otetaan vesilasilliset terveydelle!

Jouluviikkoa

Meidän perheessä alkoi joulunvietto! Lauantaina pestiin vanhalla kunnon juuriharjalla lattia ja kaikki muukin tarpeellinen. Todellinen joulusiivous perinteitä kunnioittaen! Sunnuntaina aamulenkillä torilta haettu kuusi tuo persoonallisuudellaan oikean joulun tunnun. Viimeiset kortit lähtevät tänään kiitos meidän kuvaajan. 

Nyt jää stressi ja tilalle saapuu hilpeä joulumieli. Tonttuillaan koko viikko!

1. luukku

Partion kalenterin ensimmäisestä luukusta löytyi kranssi. Se inspiroikin uuden kranssin tekoon kun nykyinen ulko-ovessa oleva kanervista tehty kranssi alkaa olla mennyttä. Aamulenkki tehty keskustassa, kiitos auton, mikä ei suostu mun kanssa yhteistyöhön. Jos illemmalla pääsisi kunnon mettälenkille, josta havuja saisi napattua mukaan niin pääsisin vääntämään kranssia sormet pistoksissa. Mies saa nyt vähän neuvoa tuon auton kanssa ensin...

Oikein hyvää ja raikasta ulkoilun täyteistä lauantaita!

Urosten rähinää

Yhdeltä herralta koiralta päästyi koira irti täysin vahingossa ja pääsi nappaamaan Pyryä hännästä ennen kuin sain Pyryn nostettua ilmaan. Herralla oli mukana toinen koira, joten hänellä oli vaikeuksia saada koira hallintaan.  Siitä Haminan eläinlääkärille, jossa häntä paketointiin. Mukaan antibiootit, tuleduskipulääkkeet ja kauluri, jottei Pyry pääse häntään käsiksi meidän ollessa poissa. Pyry pääsi onneksi aika vähällä.

Reipas poika!