Se on siis uuden hiusmallin vuosluku ja tyyli tms. Suosittelen erittäin kovasti parturi kampaajia Tampereen parturi kampaamo ZIgZag:sta. Erittäin päteviä kokemustensa ja tyylitajunsa vuoksi. Jarno Warton osaamisalaa ovat klassiset hiustenleikkaukset, jotka on kyllä täysin mun juttu ja Soili Warton osaamisalaa ovat muodikkaat leikkaukset. He neuvovat ja opastavat todella mielellään. Taidan pitää tän parturin kyllä nyt omana kun on täydellinen löytyny!
Keväällä on aika taas uudistua. Niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Oon nyt päässyt kukka"allergiastanikin eroon ja seuraavaksi on vuorossa kampaamokäynti maanantaina. Pitkät hiukset on ollu taas koko talven ja keväät kohti ku mennään ni pitäis vähän pätkiä. Haluan astetta isomman muutoksen mutten oo tarpeeks rohkea, joten kaipaan vähän kannustusta. Inspistä näistä:
Luonnollisuus on plussaa
Mulla on joksus ollu tän väriset hiuksetkin mut nyt en enää uskalla vaikka kuinka haluaisin
Helposti muokattavat
Kunnon etuhiuksia en välttämättä enää kaipaa, mutta ideana ois olkapäille just ja just ulottuvat, hieman kerroksittain leikatut hiukset ja helposti muokattava malli. Kampaamoon on aika maanantaina, joten täs on vielä reilusti aikaa miettiä ja ahdistua pitkien hiusten lähtöä. En kuitenkaan rupea tätä perumaan koska hiuksethan on kuitenkin uusiutuva luonnonvara, eiks je?
Mahtavuutta! Luisteleminen on yks parhaimmista liikuntaharrastuksista talvella. Saa vauhtia päivään, voi viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa aikaa kauniissa talvisessa säässä ja kunto kohoaa. Käytiin miehen siskon kanssa sunnuntaina ja tänään luistelemassa. Tänään oli viel mailat ja pallot mukana niinku oltais oltu "äijien kans ottaas matsii". Oli ihan pirun hauskaa! Suosittelen kaikille ja jaksaa vallan hyvin töitten jälkeen, koska se vaan piristää.
Eilen tehtiin leffojen katselun ohessa vielä mokkapaloja ja kaurakeksejä, namskis! Niitä saan hyvällä mielellä tänäänkin napostella, koska oon ollu niin ahkera. Go me! (Täytyypä varoittaa koiraihmisia leffästa nimeltä Hichiko: tosi hyvä leffa, mut sai minut ainaki todella surumieliseksi ku kävin ajattelemaan Pyryn vanhuutta...)
Viikonloppuna ois ollu kolmet syntymäpäivät ja yhdet tuparit mutta mitenkä taas kävi: ostettiin autoon uus akku (ei mikään halpa reissu) ja oletettiin et kyllähän se auto nyt lähtee ongelmitta käyntiin. Lauantai aamuna yhdeksältä oltiin valmiita lähtöön, kaikki pakattu ja kaveri saatu Pyrylle hoitajaksi ja tiukka aikataulu suunniteltu. Mies lähtee käynnistämään autoa, mutta viipyykin aika pitkää. EEEEeeeei! Auto ei käynnisty. Akku sisällä lämpiämään tunniksi. Mikä tietenkin jo pilaa aikataulun. Uusi yritys eikä vieläkään. Kaveri tulee antamaan apuvirtaa siitä puolen tunnin päästä eikä siitäkään tullu mitään. Kaks kuukautta odotin että päästäis katsomaan veljen tammikuussa syntynyttä poikaa ja varmasti toisen veljen poika pettyi myös kun ei päästy syntymäpäiviä viettämään. Tuli niin paha itkupotku raivari ettei mitään rajaa... WHY, OH WHY!
Toivoin juuri silloin et meiän rellulle kävis samoin kuin seuraavassa Bondin pätkässä:
Mies oli kuitenkin aivan ihana, lohdutti ja sano, ettei pilata tällä viikonloppua vaan lähdetään ulos syömään. American Dinerissa on muailman parhaat hampurilaiset!
Suhteellisen edullista ja mahtava paikka varsinki kaveriporukalla lähtä syömään, mutta varaus kannattaa tehdä isommalle porukalle, koska paikka on todella suosittu. Kun vatsa oli ihan ääriään myöten täynnä niin käytiin vielä kaffella ennen kotiin menoa. Reissu piristi aamuisen kaaoksen jälkeen. Maanantaina sit postin kautta viemään synttäripaketit ja kortit.
Saadaan tänään ihana vieras kylään alkuviikoksi, joten menoa ainakin riittää: luistelua, kahvittelua, shoppailua, leipomista ja paljon, paljon jutustelua.
Itsetehdyllä talopaketilla, korotettu. Siit tulee hiano varjo vaikkei kuvassa niin hyvin näy
Varjot
Yksinkertainen, runo ilmestyy vielä kortin sisälle... Mulla on vaan vaikeuksia löytää mummolle tarpeeksi kaunis runo
Tässä siis muutama kortti. Valokuvat on otettu todella kiireessä, joten värit ja tarkkuus ei oo ollenkaan kohdallaan mutta kyllä niistä selvän saa. Ylimmäinen osallistun p*skateluhaateeseen, jossa on itsetehty talokombinaatio. Talon varjosta tuli tosi upea 3D-tarroilla! Se anto inspiraatiota tehdä myöhemmin lisää lapsenmielisiä hahmoja ja muuta kivaa ehkä kankaisiin tai muihin lahjaksi annetaviin sukulaispojille. Niihin saa ympättyä mahtavia ja liiän vähän käytettyjä raikkaita perusvärejä.
Keskimmäinen korteista on veljelle, josta on tullut tammikuussa isä, mutta nuorekas sellainen!
Alimmaisesta halusin tarkotuksella tosi simppelin. Taaskaan kuva ei ole kauhean edustava, mutta luonnossa näytti tosi hyvältä. Vielä runo pitäis tän päivän aikana löytyä. Eino Leinoa tai J.H. Erkkoa tai vastaava... Onko kellään mitään erityistä runoa mielessä?
Siinä kuitenkin pikaisesti, nyt veljenpoikia katsomaan! (Sikälimikäli auto suostuu pakkasessa yhteistyöhön!!!)
Pien säikähdys aamulla kun heräsin siihen et muistin, etten ollu laittanu herätyskelloa soimaan, onneksi rutiinin omaisesti heräsin kuitenkin puoli kuudelta. Sit kaiken lisäksi nukahdin bussissa matkalla kotiin eli vahvasti tota unihiekkaa silmissä... Ei ees siivota jaksais, mut kunhan ton kahvin saan juotua ni sit mie kyl rupeen siivoomaan et sais ees jotain aikaseks.
Käväskääs tuolla Vanhan valjashuoneen blogissa. Siellä on kaikkea pientä silmäniloa. Valjashuone sijaitsee Tampereen Tallipihalla missä on muitakin pieniä tutustumisen arvoisia liikkeitä esimerkiksi kädentaitoja on paljon esillä. Pitäis tehdä sinne lähiaikoina taas visiittii. Kunhan jostain löytää sitä energiaa...
Ystävänpäivää on nyt vietetty perinteisesti suomalaisittain pitämällä vohvelikestit ystäville. Eikä mikään estä vaikka pitäis kerran viikossa pienet kahvittelut. Ihan vain vaihtaen kuulumisia ja puhuen mitä sammakoita suusta nyt sattuu pääsemään tai vai ei ois asiaakaan ni sit vaan ollaan yhdessä! Näin sitä vapaa-aikaa pitää viettää. Kiitos osallistujille! Ja hyvää ystävänpäivää kaikille halauksin!