Minä OSAAN ajaa

Tajusin ajotunnin jälkeen, että MINÄ OSAAN AJAA! Kuitenkin ajotunnilla unohdin esimerkiksi vaihtaa vaihteen ykköselle ennen lähtöä, vaikka tiedän sen. MINÄ TIEDÄN, ETTÄ SE PITÄÄ VAIHTAA, MUTTA MIKS MIE EN SIT VAIHTANU!!!! Kuvitelkaa nyt se tilanne kun sen on unohtanu jo muutaman kerran ja opettaja jälleen mainitsee siitä ja itse sen tietää hyvin, mut silti se jää laittamatta. Mitä ihmettä! Raksuttaaks mun päässä pelkkää tyhjää sillä hetkellä vai miksi en vaihtanu taaskaan sitä! Hä!?

Mie luulen tai tiedän. että vika ei oo siinä, ettenkö tietäis näitä asioita vaan siinä, et mie luon itelleni tahallaan paineita, jonka takia pienikin asia "tarkkailevan silmän" alla saa minut paniikkiin. Mie myös stressaan paljon eikä viikonloppuna sairasteltu pahoinvointi auttanu yhtään. Nyt joudun odottamaan taas ens viikkoon, että pääsen näyttämään, että MINÄ OSAAN AJAA. Ensin mun pitää

1. opetella rauhottumaan ja olemaan stressaamatta täysin turhasta (keinoja?)
2. pyrkiä unohtamaan sen, että opettaja "the mighty all seeing eye" on vieressä ja kuvitella se tavalliseksi matkustajaksi
3. kerrata ne asiat, missä meni vikaan tai oikeastaan ne asiat, missä minulla olisi parannettavaa (huomaa taas kuinka miellän asian ensin negatiiviseksi)
4. olemalla analysoimatta liikaa tilanteita (ei se autolla ajaminen oo rakettitiedettä, siin on vaan enemmän vempaimia ja enemmän voimaa ku pyörässä
5. rentoutua ja pitää viikonloppuna hauskaa unohtamatta teoriaharjotuksia

Huh!

Viikko on tainnu mennä viimeisestä.

Ystävänpäiväkaffet ja isoja pullia

Käytiin Pyrylle shoppailemassa Mustissa ja Mirrissä, jossa on muute ALE.   Löyty uus panta ja hihna sekä pari lelua, josta yksi on ollu kovassa käsittelyssä.

Se rakastaa retuuttaa sitä! Paras aika sille tähän hommaan on klo 21 jälkeen

Kuvista ei ehkä huomaa, mutta trimmasin Pyryn viime sunnuntaina ja alkoi olla aikakin. Mie en lähteny kovin paljon kuitenkaan Pyryn huopaantumia aukasemaan vaan leikkasin pahimmat reilummalla kädellä pois. Jokusen mie kamman ja saksien avulla selvittelin. Trimmauksen jälkeen oli vuorossa vielä korvakarvojen nyppiminen, kynsien  leikkuu ja tassujen anturoiden välien siistiminen unohtamattakaan sitä koko koiran pesua. Lagottohan tulee kastella kun niitä karvoja on leikelly ja selvitelly, joten hyvän hoitoaineen turvin Pyry on saanu taas kiharat kuosiin! Kyllä tuossa aikaa saa kulumaan ja varsinkin kun sattuu olemaan aikas tarkka. 

Vinkki: Jos koiran korvakarvoja joutuu nyppimään eikä käsin meinaa saada niin meillä on käytössä Biltemasta ostetut tarkkuuspihdit, joita myös eläinlääkärit käyttää.

Olin viikonloppuna siis mahataudissa, joka tuli ihan yllättäen. Kesti kolme päivää, että ruokahalu suurinpiirtein palas ennalleen, vaikka vieläkin joutuu olemaan varovainen mitä suuhunsa pistää, mutta tällästä siis liikenteessä. En ole ainut....

Maanantain kuuniaksi ja ruokahalun palaamisen kunniaksi tehtiin kunnon illallinen. Pihvejä vuohenjuustolla, bataattiranskalaisilla ja salaatilla. Pitää vähän vielä hehkuttaa meidän bataattiranskalaisia. Jos joku ei oo vielä päässyt sellaisa maistamaan niin suosittelen. Vihanneksena samanlaatuinen kuin peruna, mutta makeampi. Kuoritaan, pilkotaan pellille miten kukin tykkää, maustetaan ja pistetään öljyä sekaan ja sit pelti uuniin 225 asteeseen. Maistuvaa!





Eilen tehtiin myös uusi kokeilu hedelmäosastolta. Kiwano. Voidaan näin ollen sanoa, että päälle 2 euroa kiwanosta ei kannata, koska se maistuu hyvinkin pitkälti hyytelömäiseltä ruoholta ja siemenet maistuu puulta. Kokeiluja kuitenkin tehdään hedelmäosastolla myöhemminkin.  

Nyt lenkille Pyryn kanssa hermoja rauhottamaan ja ruoan laittoon!