Jouluviikkoa

Meidän perheessä alkoi joulunvietto! Lauantaina pestiin vanhalla kunnon juuriharjalla lattia ja kaikki muukin tarpeellinen. Todellinen joulusiivous perinteitä kunnioittaen! Sunnuntaina aamulenkillä torilta haettu kuusi tuo persoonallisuudellaan oikean joulun tunnun. Viimeiset kortit lähtevät tänään kiitos meidän kuvaajan. 

Nyt jää stressi ja tilalle saapuu hilpeä joulumieli. Tonttuillaan koko viikko!

1. luukku

Partion kalenterin ensimmäisestä luukusta löytyi kranssi. Se inspiroikin uuden kranssin tekoon kun nykyinen ulko-ovessa oleva kanervista tehty kranssi alkaa olla mennyttä. Aamulenkki tehty keskustassa, kiitos auton, mikä ei suostu mun kanssa yhteistyöhön. Jos illemmalla pääsisi kunnon mettälenkille, josta havuja saisi napattua mukaan niin pääsisin vääntämään kranssia sormet pistoksissa. Mies saa nyt vähän neuvoa tuon auton kanssa ensin...

Oikein hyvää ja raikasta ulkoilun täyteistä lauantaita!

Urosten rähinää

Yhdeltä herralta koiralta päästyi koira irti täysin vahingossa ja pääsi nappaamaan Pyryä hännästä ennen kuin sain Pyryn nostettua ilmaan. Herralla oli mukana toinen koira, joten hänellä oli vaikeuksia saada koira hallintaan.  Siitä Haminan eläinlääkärille, jossa häntä paketointiin. Mukaan antibiootit, tuleduskipulääkkeet ja kauluri, jottei Pyry pääse häntään käsiksi meidän ollessa poissa. Pyry pääsi onneksi aika vähällä.

Reipas poika!

Tarkkaavaisemmin!

Eilen aamulla Pyry pääsi nappaamaan jotain epämääräistä läheiseltä ruohopalstalta. Puun taakse kadulta katsoen oli jonkinlaista kuivamuonaa ja pizzanpaloja ripoteltu kasa. Pyry sai nieltyä sieltä pienen määrän ennen kuin huomasin tilanteen. Ennenkin on sattunut näitä, että jotain leipää yms. on Pyry kerennyt nappaamaan, mutta kun töihin kiirehdin siinä aamulla niin tajusin, että tällä kertaa ei ainakaan mitään linnunmuonaa ollut tarjolla. Tuli aivan mieletön hätä ja soitin eläinlääkärille, jolta sain ohjeet:

Okseta koira: tee suolapallo (noin 1-2tl) ja työnnä pallo kurkkuun, koiran pitäisi hetken päästä oksentaa.

Hiilitabletteja tarvittava määrä.

Jos koira voi huonosti niin lääkäriin.

Miehen sisko pääsi koulusta hoitamaan homman. Pyry ei oksentanut suolasta huolimatta, jonka jälkeen Pyry sai hiilitabletit. Tämän tehtyään miehen sisko lähti kouluun takaisin ja minä jatkoin töissä puoli viiteen, jonka jälkeen pääsin vasta katsomaan Pyryä. Pyry oli aivan oma itsensä. Mahtoi ihmetellä kun yhtäkkiä kurkkuun tungetaan kaikennäköstä kesken päivän! Helpotus ja huokaus!

Kotkassa on ollut aikaisemminkin liikkeellä  mm. partakoneen teriä, joten huoli oli suuri. Toivotaan, että tämä meni ohi tällä. Työkaveri sanoi tästä hyvin, suurin piirtein näin, että rankaisisi omistajia eikä koiria, jos jokin asia niin mielettömästi rasittaa. Minkälainen ihminen on niin julma, että rankaisee viatonta eläintä?

Omasta puolestani korjaan kaikki jätökset kaupunkialueella ja missä ne voi ulkoilijoita häiritä. Välillä voi unohtua pussit kotiin, mikä on aivan inhimillistä. Silloin saadaan vihaisia katseita. Kukaan ei ole vielä tullut sanomaan suoraan jos on jäänyt jätökset korjaamatta. On kuljettu pitkiäkin matkoja kakkupussi kädessä, koska roskiksia ei ole ollut lähettyvillä. Tämä on ongelma niin Kotkassa kuin Tampereella missä ollaan Pyryn kanssa kuljettu. Sitä en kuitenkaan siedä eikä varmaan muutkaan, joilla vähän maalaisjärkeä on, että kerätään jätökset pussiin ja heitetään pussi vähän peremmälle metsään. Jättäisi siinä kohtaa jätökset paikalleen.

Aiheesta riittää asiaa vaikka kuinka, vähintään lehtien palstoilla edelleen, vuosien ajan jo riittänyt. Mie hoidan vaan oman osuuteni.

James Bond 007 Skyfall by Adele [OFFICIAL FULL MUSIC VIDEO]

Yllätys!

Jotenkin niitä tassun jälkiä ilmestyy makuuhuoneen vaatelipaston päälle. Mitä ihmettä! No näin se käy...

Kiivetään ensin kopin päälle, joka on lipaston vieressä ja siitä vahtimaan naapurustoa sälekaihtimien välistä, jotka multa jää auki. Rakastan luonnonvaloa, mutta kun tuo meirän poika tykkää vahtia kun me ollaan poissa. Niinpä niin....

Hauskaa viikonloppua!

Menoa ja meininkiä

Vuoden viimeiseltä mökkiviikonlopulta 28.10

Mihin aika oikein kuluu...!? Tämä ajatus kytenyt syksyllä liikaakin. Tämä on taas näitä omia ihmeellisiä vaatimuksia saada paljon aikaiseksi vaikkei mitään pakotetta ole. Prioriteetit kuntoon ja rentoutumaan sekä pitämään ittestä ja perheestä huolta!

Käytiin eilen miehen tädillä vajaa tunnin ajomatkan päässä. Tuli mielettömän hyvä mieli tietenkin siitä, että nähdään sukulaisia, mutta myös siitä, että voitiin Pyry ottaa mukaan sillä paikan päällä oli toinen koira. Kotkassa koirapuistoelämää ei ole samalla tavalla kuin Tampereella, jossa Pyry tapasi koirakavereita paljonkin. Koirien tapaamiset on ollu todella vähällä ja alkaa itekkin vähän sitä arkailla. Tämä tädin koirakaveri on vielä vajaan vuoden ikäinen narttu ja tulee toimeen Pyryn kanssa aivan mielettömän hyvin. Menoa ja meinikiä!

Menoa toivon minäkin, mutta tanssilattian puolella. Aloitettiin miehen kanssa lavatanssitunnit sykysllä ja nyt menossa oleva valssi alkaa sujua kuin...tanssi. Hienoa kun mies osaa viedä. Kyllä mies vaan oppii vaikka kuin ois ollu jäykkä kuin rautakanki. Ite innostuin mielettömästi ylipäänsä tansseista ja oisikohan Neloselta tulevalla Dance-ohjelmalla ollu sen verran osaa, että käyn tänään seuraamassa mitä nykytanssituntiin kuuluu ja saatan ottaa jopa osaa joku päivä tuntiin. Päätin, että otan härkää sarvista, koska muuten oon täysin varma, että tulevaisuudessa vaan manaan miksi en tehnyt mitään asialle kun oli tilaisuus. Odotan innolla, josko tanssityyli sopisi mulle, aloittelijalle.

"Epäröinnin kynnyksellä kysy, kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä" -Tommy Tabermann

Diipadaapa

Näpertelyä hiusten kanssa osa 1

Lähdin Pinterestiin ja löysin inspiraatiota hiusten näpertelyä varten. Katsellaan mitä saan näillä puolipitkillä hiuksilla aikaseksi eli näin ollen kuvat osa 1. Alotetaan näin vaatimattomasti pikkuletistä, jolla saan työpäiväksi hiukset pois silmiltä.

Lähdin Pyryn kanssa aamulenkille ja meinasi lenkki jäädä lyhyeen kun horjahdin pihan portailla. Mielettömän liukasta joka puolella ja juurikin sitä mustaa jäätä kun on ollut pitkään kosteaa ja yöpakkaset siihen perään. Kiitos miehelle kun vaihtoi juuri eilen autoon talvirenkaat!

Sapokka

Sapokka

Tervasilta

Muistakaa katsoa tänään Dance klo. 20 Neloselta. Aivan mahtavan energiaa ja hyvää mieltä! Kauniin päivän kaunista jatkoa!

Luontopolulle?

Harmi, että kumisaappaat hajosi nimittäin Kotkassa Karhuvuoren luontopolkua ei kuljeta sitten lenkkareilla. Yritys oli hyvä. Koitin kattella sopivia reittejä, mutta ei olisi onnistunut kunnon lenkki ilman läpimärkiä kenkiä. Olisiko aika tehdä luontopolulle jotain?  Koiraihmisiä Kotkassakin luulisi riittävän sen verran, että tähän liikuntamuotoon voisi panostaa kun koiria ei sinne lenkkipoluille haluta niin luontopolulla saadaan olla rauhassa.

 

Toisella puolella jatkuu polku

Tästä yli Pyryn kanssa hop!

Ei mulla muuta.

Muse - Madness

Viisasta?

Tätä tarvitaan nyt!

Ongelma:
Tällä hetkellä päätä särkee ja oikeastaan koko naista särkee, nenä vuotaa ja väsyttää, mutta katsokaas kun tarvii olla se kuume ennen kuin voi jäädä kotiin.

Mutta eikö se flunssa vaan hidasta toimintaa...


Päivässä tuntuu olevan liian vähän tunteja kun aattelee mitä kaikkea pitäisi tehdä. Huomatkaa sana "pitäisi". Ei oikeastaan pidä, mutta se vaan saa hommat pyörimään kun pitää ittensä kiireisenä. Mie oon sellanen ihminen et jos mie käyn sohvalla löhöämään niin siitähän mie masennun. Aina pitää olla jotain odotettavaa ja jotain, minkä vuoksi tehdä töitä. Se pitää mielen virkeänä.

Ratkaisu:
Ei ole aikaa eikä halua sairastaa, joten jatketaan samaan malliin

Viisasta? Siitä en tiedä...

Kaivo, kuokka ja naiset

Kuutsalon viiri

Mitä parhain työväline!

Railo välikaivolta mökille

 Homma meni niin, että miehet näperteli ja naiset paiskoi hommia kuokkien ja lapioiden kera täyttäen railoja, joista kuvassa yksi esimerkki.

Näitä kavereita riitti

Hiekan kuljettamista paikasta A paikkaan B

Kuokalla juuri-multa-ruohopaakun kimpussa

Miehen näpertelyjä

Mie en ymmärrä mitään noista miehen näpertelyistä. Kattelin jonkun aikaa miehen välikaivolla työskentelyä ja osat näytti vaan pieniltä lego-palikoilta ja johdot oli kuin siitä lakupussista, joissa on nauhalakua punaisina, vihreinä ja mustina versioina. Kovasti kuitenkin arvostan työtä, jonka ansiosta mökillä on mm. pihavalot sekä mökiltä hanasta tulee lämmintä vettä. Mamma sanoi mulle joskus, että hankit sit sellasen miehen, joka osaa rakentaa talon. Ilmeisesti olen aika hyvin onnistunut!

Ylpeytemme aihe peiliovi: vanhasta liiteristä löytyvästä ovesta tehtiin hiemalla peili saunalle

Tänä aamuna jokaista kohtaa vartalossa särki ja selkä kiittää kovasti kuokkimisesta. Päihittää salilla käymisen mennen tullen ja parin viikon päästä taas jatketaan pihan kuntoon saattamista, jotta hyvillä mielin voidaan saattaa mökki talvikuntoon.

Seuraava viikonloppu omistettu käsitöille ja sainkin mielenkiintoisen ehdotuksen, jonka otin tänään vastaan. Urakalla siis luovien ideoiden pariin!

Lämmintä ylle

Kahdesta kerästä Puron Lehto-lankaa valmistuneet lapset ja jäljelle jääneestä langasta panta valmiina. Eihän näissä kauaa todellisuudessa mene, mutta kun on niin paljon hommaa, että keskeytyksiä tulee jatkuvasti ja lapasten teko venyy.

Rakastuin lankaan, joten seuraavaksi alkuun miehelle samasta langasta Rusko sävyllä lapaset joko huovutettuna versiona tai ilman, saas nähdä...

Vesi vanhin voitehista

Alkaa merenkäynti ja iltojen pimeneminen olla sitä luokkaa, että mökkiviikonloput alkavat käydä vähiin ja lokakuun loppuun on jo suunniteltu laiturin laakongin nosto. Ensin ajattelin, että jo on aikakin kun siellä on oltu lähes koko kesä, mutta nyt alkoi heti taas se haikea olo mikä kestää koko talven: kumpa pääsisi jo mökille ja pihahommiin.

Perjantaina tapahtui asia, jota on odotettu pitkän aikaa: mökin uudesta hanasta tuli vettä! Voin kuvitella mikä tunne se on ollut ennen vanhaan. Tiskaaminen sujui todella vaivattomasti ja käsienpesussa ei tarvinnut temppuilla kuupan kanssa vaikka onhan sitäkin harjoiteltu sen verran, että sujuvaa se jo tässä kohtaa on. Kaivon tultua mökille veden arvostus vaan lisääntyi. Se periaate kyllä silti tuolla mökillä pyritään pitämään, että saunalle ei suihkua tule. Se ei kuulu vanhan mökin luontoon kun peseytyminen ei muuten vaadi saavin ja kuupan kanssa vaivaa.

Piha kuin räjähdyksen jäljiltä!

 Sunnuntain iltapäivän parin tunnin oikein hyväksi hyötyliikunnaksi osoittautui kaivurin avaamien railojen täyttäminen hiekalla ja mullalla. Tästä jatketaan tänä viikonloppuna!

 Lauantaina väsäsin työkaverin ohjeella pellillisen omenapiirakkaa. Aivan mielettömän hyvää, mutta ongelmaksi muodostui se, että tein tosiaan sen pellillisen ja meitä on vain kaksi. Nyt mennään tiistaissa ja jäljellä on vielä vajaa puolet vaikka makeaa on jo mahan täydeltä!

Mies kaivossa

Kuinka  monella on valo kaivossa? Tämä insinööri pisti tuulemaan. Vaatii kyllä sisua lähteä viisimetriseen kaivoon tikkaiden kanssa keikkumaan. Mie olin kiltisti pintavahtina!

Radio Rock soi muovipussissa

Unohdin aivan tän kuvan, mikä on otettu viimeisimmän raekuuron aikana muutama viikko sitten, kun sanoin miehelle, että tän pistän blogiin. Sataa mökillä mitä tahansa niin Radio Rock soi! Musiikintäyteistä elämää parhaimmillaan näin suomalaiseen tyyliin. Musiikki antaa sisua jaksaa painaa mökillä hommia ja rentouttaa saunan lomassa.

Meillä kävi aivan mieletön tuuri ilmojen suhteen. Kun ulkohommia oli saimme nauttia auringosta, sunnuntaina kerettiin juuri ennen sadetta kotiin vaikka matkalla näytti uhkaavalle. Nautittiin vaan upeista maisemista.

Jaksamista!

Syyssateessa

Meitä ei ole tehty sokerista joten sunnuntaiaamuna lähdettiin Pyryn kanssa lenkille sateen saattelemana. Kaupunki oli todella hiljainen johtuen tietenkin sateen lisäksi myös kellonajasta vaikkei se ollut kuin kymmenen jälkeen, mutta kotkalaiset tietävät ettei keskustassa siihen aikaan tai ylipäänsä sunnuntaina ole mitään väentungosta. Käytiin Kotkan Kuusisessa ihailemassa merenkäyntiä. Tuuli oli suhteellisen kova ja aallot oli mahtavia kattella. Taitaa olla mun yksi tapa rentoutua.

Tiedättehän sen tunteen kun edessä on takka, nuotio tai mikä tahansa tulipesäke niin siinä hetkessä rentoutuu ja mitään ei tarvitse sanoa tai tehdä. Sitä vaan jää kattelemaan. Aivan sama kuin istuisit meren rannalla, laiturin päässä kattelemass merelle oli tyyni ja myrskyisämpi sää. Siinä voi olla omissa mietteissään vaikka ikuisuuden. 

Vaikka tuo meidän Pyry rakastaakin tuulta ja tuiskua niin ei se paljon paikallaan jaksa olla vaan jatkettiin matkaa kohti kotia sopivasti kun sade oli lakannut.

Ulkoilun lisäksi tuleva viikkoni koostuu keskeneräisten asioiden loppuun saattamisessa ja mielessä pyörivien asioiden tuottamisessa. Saadaan pää tyhjäksi, jotta uuden luominen on mahdollista. Siis oikein hyvää viikon alkua ja intoa ulkoiluun sateisista päivistä huolimatta!

Blogini Kymen Sanomissa!

Tarkkaavaisena on oltu

Sateista sunnuntaipäivää piristi mielettömästi uutinen, jonka mukaan blogini oli päässyt Kymen Sanomiin. Uskomatonta! Siellä se oli yksi kuudesta valitusta blogista. Minä kun oon aatellu, että omaksi ilokseni tätä kirjoitan ja Pyrystä juttuja julkaisen, mutta nyt on ilmennyt, että tätä myös luetaan.

Kiitos kaikille lukijoille! Antaakin intoa jatkaa tätä blogin pitämistä hieman paremmalla tahdilla yllä.

Reissun päällä

Lauantaina matka alkoi aamulla kohti Lahtea, jossa pitkästä aikaa pääsin sukulaispoikia viihdyttämään. Rakennettiin junarataa, leikittiin ankoilla ja rakennettiin muutama palapeli valmiiksi. Mikä mahtavampaa! Viime kerrasta kerkesi jo kauan vierähtää ja siinä ajassa kummipoikaan on tullut pituutta mielettömästi lisää. Uskomatonta tuo lasten kasvupyrähdys. Samalla kuulostan aivan meidän mammalta. "Aika vierähtää niin nopeasti, ettei itse pysy perässä!"

Oma vikahan tuo on, etten näe heitä riittävän usein kun sattuu tuo mökki viemään kaikki viikonloput kesästä. Valintojen maailmaa ja priorisointiahan tämä kaikki on. Kesät mökillä ja talvet ystävien sekä perheen kesken. Nyt on kuitenkin aika kummipoikien kasvaessa tehdä kompromisseja, jotta ehtii tuohon päätä huimaavaan kasvun vauhtiin mukaan. Saimme Lahdesta sisarusviikonlopun jälkimainigeista nimittäin myöskin kuulla kun lapsi hihitti vieläkin kun pääsi ampumaan miestäni vesiaseella. Ei siis se, että pidetään noista muksuista ja tunnetaan meillä olevan velvollisuuksia heitä kohtaan vaan myös se, että nämä ihanat pikkuihmiset niin odottavat meitä ja haluavat kovasti viettää aikaa meidän kanssa. Lähtiessäni Lahdesta kuulin hennolla äänellä sanottavan: "Miksi olit niin vähän aikaa?"

Ilokseni ja lohdukseni tähän hätään sain Lahdessa puhuttua sukulaispojan mukaan kanssamme katsomaan Kotkan kaupunginteatteriin Koirien Kalevalaa. Taitaa vielä olla viimeinen näytös marraskuussa, joten juuri keretään mukaan. Teatteriin siis pitkästä aikaa, jippii! Mahtavaa tässä on myös, että saan olla se täti, joka antaa sukulaispojalle elämyksen, jonkaa muistaa pitkän aikaa.

Lahdesta lauantaina vielä kohti Hämeenlinnaa tapaamaan hyvää ystävää. Aivan liian harvoin häntäkin näen! Onnea on kuitenkin tässä suhteessa: voi kulua kauankin etten häntä näe, mutta aina riittää juteltavaa. Kuinka monta ihanaa ihmistä tunnenkaan, mutta liian pitkä aika tekee tehtävänsä. Onko tämä sitten yksi kavereiden ja ystävien välinen ero?

Hämeenlinna on upea paikka, sen verran mitä päivässä kerkesin nähdä. Paljon upeita vanhoja rakennuksia katukuva täynnä ja vaihtelua antoi illan ihmisvilinä keskustassa Kotkaan verraten. Ensi kerralla enemmän kaupunkiin tutustumista...

Matkalla keskustaan nähtiin kuumailmapallon nousu komeilla mainosteksteillä. Tunne oli kuin pikkulapsella ja onhan kaikki jo kuulleet Nalle Puhuin sanonnan ilmapallosta: "On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo." Mitenkä sitten kuumailmapallo? Tästä se haave sitten lähti. Kuumailmapallolento-keräyslipas saapuu kotiin piakkoin!

Sateinen matka sunnuntaina kohti Kotkaa oli hieman jännittävä, olisko auton vaihto pikkuhiljaa edessä vai tyydytäänkö kun pian tulee talvirenkaiden vaihto eteen. Matkalla Hämeenlinnasta Kotkaan näin nimittäin muutaman tieltä suistuneen auton sekä autoja tienpientareille jätettyinä. Ajakaa varovasti!

P*skarteluhaaste #155 - Tylli/harso

Nyt mennään taas yhä yksinkertaisella tyylillä, mutta aika komeaa tylliä löytyi haasteeseen. Ikäväkseni kuva ei edusta, koska kortti on musta oli se vaikea kuvattava.

Tämä on ensimmäinen kortti jonka teen varastoon. Kortteilu sattuu olemaan vaan niin mieltä nollaavaa puuhaa, että vaikka kokoaisikin varmuusvarastoon kortteja niin haittaneeko tuo. Toisaalta ne ei silloin saa kortin saajan persoonallisia piirteitä. Jos vaikka joulukortteja jo valmiiksi tekemään?

Täytyy myöntää, että en itsekään ymmärrä miten mun kaappiin on päätynyt keltaista tylliä. Tiedän kyllä miten se sinne päätyi, mutta mihin muuhun mie sellasta voin käyttää kuin näemmä askarteluun tai naamiaispukuun? Sitä on sen verran reilusti, että nyt miettimään onko sillä muuta käyttötarkoitusta.